Viimeaikaisen pohdinnat ovat pyörineet parisuhteen ympärillä. Olen alkanut nähdä, että toivon mieheltä asioita, joihin kaipaisin omaan elämääni muutosta. Toivon esimerkiksi kovasti, että mies olisi sosiaalisempi kuin on. Toivon sitä, jotta minä saisin sitä kautta laajennettua sosiaalistaverkostoani. Häpeän miehen epäsosiaalisuutta, mutta en ole sitä hyväksynyt itsessänikään. Haluan miehen muuttuvan, jotta en luultavasti joutuisi kohtaamaan omaa epäsosiaalisuuttani niin usein kuin nyt. En silloin kokisi niin paljon yksinäisyyttä, jos miehen sosiaaliset suhteet olisivat kunnossa. Ajatteluni on tässä vääristynyt, mutta se on aitoa minua. Aiemmin en osannut sitä sanoiksi pukea, koska en uskaltanut kohdata sitä.
Ero on mielessäni, kun en kestä nähdä miehessä samanaikaisesti useita asioita, joita en voi hyväksyä itselleni (esimerkiksi vihaa ja epäsosiaalisuutta). Haluisin mitä ilmeisemmin paeta tilannetta ja siksi haen ahdistukseen helpotusta eron mahdollisuudella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti