Olen alkanut löytää lempeyttä, kärsivällisyyttä ja rakkautta. Olen alkanut löytää voimakkaammin itseäni. Työkuviot eivät ole vielä ratkenneet ja ystävyyssuhteistassa on omat ongelmat, mutta kokoajan pääsen lähemmäksi omaa haluani. Olen alkanut miettiä sellaisia vaihtoja työelämässä, joita en olisi voinut aiemmin edes ajatellakaan. Olen ylpeä, että uskallan miettiä minulle epätyypillisiä vaihtoehtoja. Innostun uusista ajatuksista, vaikkakaan aina ei ole kyse siitä, että vaihtoehto olisi minulle oikea. Luultavasti innostun vaihtoehtojen tuomasta vapaudesta ja rohkeudestani toimia vastoin totuttua toimintatapaan.
Ystävyyssuhteet polkevat eniten paikoillaan. En vieläkään ole ollut ystävääni yhteydessä. Olen pohtinut paljon häntä, mutta en koe oloani hyväksi, jotta ottaisin häneen yhteyttä. En halua sellaiseen maailmaan kuin hän haluaa. Voimmeko silti olla ystäviä? En toki voi hänen puolesta sanoa asioita, mutta koen, että minun pitäisi olla melko samanlainen kuin hän on. En osaa sanoa, onko se enemmän minun kokemukseni vai hänen toiveensa. Fakta on kuitenkin se, että en pysty olemaan oma itseni hänen kanssaan. Kaipaan kovasti uusia ihmisiä ympärilleni, mutta kiinnostavia ei ole paljon. En ole pystynyt saamaan uusia ihmissuhteita. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, että tekisi mieli olla yhteydessä ystävääni.
Kaikesta huolimatta olen oppinut nauttimaan niistä ihmisistä, joita ympärilläni on. Alan erottaa ihmisiä, joiden kanssa olen samoilla linjoilla ja jotka koen ystävikseni. Voimme olla eri mieltä asioista. Tärkeintä on se, että kunnioitamme toisiamme ja olemme avoimia toisiamme kohtaan. Näiden ihmisten kanssa on helppo olla. Toki heidän kanssaan en pääse aivan yhtä lähelle kuin tämän yhden ihmisen kanssa, mutta tärkeämpää onkin saada olla oma itseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti