Rakkaus on alkanut näkyä elämässäni. Näen ympärillä rakastuneita ja tunnen rakkauden, kun näen sitä ympärillä. Sydämeni syttyy esim. lapsille, jotka näyttävät "normaalista poikkeavilta". Tunnen suurta kiitollisuutta myös siitä, kun annan toiselle iloa, rakkauttani.
Annoin jokunen päivä sitten rahaa kerjäläiselle. En ole sitä aiemmin tehnyt. Antamisen jälkeen sydämeni avautui. Tunsin sydämeni kohdalla sanoin kuvaamatonta tunnetta, rakkautta. Miten antaminen saattoikaan tuntua niin hyvältä? Paremmalta kuin saaminen.
Katsoin tänään paria, joiden välillä on kemiaa. Minuun sattui. Haluan sitä omaan elämääni. Kun olen myöntänyt rakkaudettomuuden tässä suhteessa, olen uskaltanut nähdä rakkautta ympärillä. Vahvistuin edelleenkin siitä, että sen eteen teen kaikkeni. En vain malta odottaa. Kipu on niin viiltävää, että kaipaan rakkauden lääkettä. Minulle ei vain riitä rakkauden näkeminen ympärilläni, vaan haluan kokea sen sisälläni ja rakkaimpani kanssa, kumppanin ennen kaikkea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti