torstai 28. toukokuuta 2015

Hylkäämisen pelon yhteys ulkopuolisuuden tunteisiin

Pyöritän ajatuksiani ystävyysteeman ympärillä vailla selkeyttä. En saa otetta ihmissuhteista ja ennen kaikkea sen ongelmista. Aina jokin asia on pielessä. Ajatukset kulkevat kehää eikä ahdistus merkittävästi helpota.

Hylkäämisen pelko on ollut tiedossa. En silti ole ymmärtänyt, että kyseinen pelko ajaa minua ulkopuolisuuden tunteeseen. En uskalla olla oma itseni, ettei minua hylättäisi. Pelon vuoksi tarkastelen asioita ulkopuolisena ja ulkopuolisen linssien läpi. En uskalla liittyä ihmisiin, jotta en kokisi muiden inhoa kohtaani. Todellisuudessa harvoin koen, ettei ihminen pidä minusta. Usein liioittelen saamiani vihjeitä, ettei minusta pidettäisiin. En halua hylkäämisen yllättävän, joten etsin kyseisiä viestejä valppaana.

Oivalsin, että minä itse aiheutan ulkopuolisuuden tunteita. Tarkastelen asioita usein siten, että annan liian suuren painoarvon pienille vihjeille, etten ole riittävän hyvä tai etten kelpaa omana itsenäni. Minä ohjaan tarkkaavaisuuttani riittämättömyyttä, kelpaamattomuutta ja ulkopuolisuutta kohti. Haen tukea omille vääristyneille ajatuksilleni. En itsekään usko, etten kelpaisi kuin harvalle, mutta silti pääni uskotelee sitä minulle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti