Huh, kun jännittää. Olen alkanut tunnistaa jännityksen tunnetta, kun en tiedä tulevasta. Olen nyt poissa mukavuusalueellani ja sen huomaa. Tällä hetkellä jännitys on positiivista ja ihanaa, mutta pidemmän päälle tällainenkin tuntuu raskaalta.
Rankinta on se, että jo pienikin epävarmuus aiheuttaa jännitystä ja vie kapasiteettiani. Tiedän, että sopivasti mukavuusalueelta poistuminen voi rohkaista ja kannustaa uusiin tilanteisiin menemistä. Tarvitsen lisää hyviä kokemuksia jännittävistä tilanteista selviämisestä, jotta saan lisää rohkeutta ja itsevarmuutta.
Jännityksen huomaaminen tekee ainakin tällä hetkellä tilanteesta selviämisen helpommaksi ja hallittavammaksi. Tunteen tunnistaminen auttaa, etten mene liikaa tunteen mukaan, vaan voin vain sen tunnistaa ja hyväksyä sen.
Näin äsken ohimennen koulukaverini, jota ihailen. Hän vaikuttaa rohkealta. Hän uskaltaa ottaa riskejä eikä hän stressaa asioista turhaan. Hän elää hetkessä ja osaa nauttia. Sellaista elämää minäkin haluan. Haluan keskittyä olemaan onnellinen ja nauttia enkä halua stressata, pelätä ja vältellä. Haluan uskaltaa mennä entistä enemmän kohti muutoksia.
Luin äsken uutisen julkkiksista, joka paljasti seksuaalisensuuntauksensa. Ahdistun, vaikka minulla ei ole asiaa vastaan mitään. Ahdistus tuli hänen rohkeudestaan ja omasta pelkäämisestäni. Uutinen toi mieleen oman muutoksenpelkoni ja haluni kohdata se. Halustani huolimatta pelko estää muutosta. En tiedä, mihin eniten kaipaan muutosta. Kyse on todennäköisesti enemmänkin yleisesti rohkeudesta tehdä asioita itseäni kuunnellen ja tarvittaessa mennä myös isoja muutoksia päin. Täällä hetkellä kaipaan eniten rohkeutta kohdata todellisen minäni ja todelliset tarpeeni. Kun uskallan ne kohdata, uskallan luultavasti ottaa seuraavan askeleen rohkeammin. Pahin pelkoni on, että todelliset toiveeni ja tarpeeni poikkeavat paljon nykyisestä elämästä, jolloin muutokseen vaaditaan enemmän. Silloin olen entistä enemmän pois mukavuusalueellani ja vaaditaan enemmän asioiden selvittämistä ja tekemistä.
Tiedän, että selviän muutoksista, vaikka aina ei niin helppoa olekaan. Ehkä eniten pelkään, miltä asiat näyttävät ulospäin. Pelkään, ettei tekoani ja tarpeitani hyväksytä. Edelleen hyväksynnän saaminen vaikuttaa minuun paljon, vaikka en haluakaan. Hyväksynnän saaminen on tärkeää, vaikka en haluaisi asian oleva niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti