Avautuminen ja siitä selviytyminen

Vietimme iltaa kavereiden kanssa. Olin positiivisesti yllättyny illasta. Luultavasti aikaisempi ahdistava kokemus liittyi paljon minuun itseeni. Ahdistun siitä, etten tule nähdyksi ja kuulluksi. Olin pettynyt omaan käytökseen ja ennen kaikkea siihen, etten tee mitään muuttaakseni asioita. Toki muillakin oli osuutensa asiaan, mutta näen nyt entistä enemmän vastuuni. Näen kuinka oma toimintaani vaikuttaa kokonaisuudessaan tilanteeseen.

Olen tottunut ottamaan muita huomioon, mikä vaikeuttaa itseni näkyväksi tekemisen. Ajattelen liikaa muita. Nyt pystyin keskustelemaan vapautuneesti. En jännittänyt sanomisiani enkä sitä saako toinen suunvuoron. En ole vastuussa toisista, kunhan en itse ole äänessä kokoajan. 

Olen yllättynyt siitä, että kerroin omista ongelmistani ja he ottivat hyvin vastaan. Tunnelma oli rento. En silti odota suhteemme muuttuvan radikaalisti. Iloinen olen kuitenkin siitä, että avauduin. Päästin kyseiset ihmiset lähelleni ja selvisin siitä hyvin. Uskallan siis kertoa omista heikkouksistani ja se ei edes tuntunut pahalle. Ei minun ongelmani ole toisille niin iso asia kuin se minulle on. Minä itse teen siitä peikon. 

Kokemuksesta opin sen, että rohkeus kannattaa. Aina ei näin onnellisesti tule käymään,  mutta hyvät kokemukset auttavat selviytymään myös vastoinkäymisistä. Tällaisten kokemusten jälkeen uskalla taas ylittää itseni.