Viimeaikaiset uneni ovat olleet positiivisuuteen pyrkiviä. Viime yönä näin lyhyen unen. Olin siinä kouluaikaisen kaveriporukan kanssa. En muista juttelinko yhden kanssa vai ajattelinko vain mielessäni. Idea oli se, että toinen on kaunistunut kovasti ja muuttunut. Olin itse jämähtänyt teiniaikoihin käyttäen perusvaatteita, farkkuja ja peruspaitaa. Unessa olin vielä äitini kanssa, jossa hän kertoi eräästä ystävästään. Olin yllättynyt, että äiti oli ystävystynyt, äitini oli muuttunut unessa positiiviseen suuntaan.
Nämä molemmat tapaukset kertoivat siitä, ettei kumpikaan heistä ollut pitänyt tiukasti kiinni elämästään, vaan elämä kuljetti heitä. Heti herättyyäni ajattelin, ettei minunkaan tarvitse yrittää olla samanlainen kuin aiemmin. Saan muuttua eikä siinä ole hävettävää.
Vaikka unen antama helpotus ei tuntunut suurelta, niin jatkuvista pienistä viesteistä tulee minulle isompi merkitys. Kokonaisuudessaan ne viestivät minulla olevan lupa elää omaa elämääni. Tulen kokoajan siitä vakuuttuneemmaksi ja sitä polkua menen nyt.
Unessa minua eniten ihmetyttää, miksi näen unta aina samasta koulukaversta. Hän toistuu tosi usein unissani, jos näen unta koulukavereista. Olen ollut hänelle aina kateellinen. Hänellä on ystäviä ja kaikki pitävät hänestä. Olen sitä mieltä, että hän yritti mielistellä kaikkia, mutta ei minua. Luulen, että siksi en ole hänestä erityisemmin pitänyt. Hänellä on paljon sellaista, mitä haluaisin itselleni. Ehkä hän unien kautta yrittää opettaa minulle jotakin. Olen ollut häntä kohtaan lapsellinen. Hän ei silti ole jättänyt minua, vaikkakaan emme ole käytännössä ollenkaan tekemisissämme samasta asuinpaikasta huolimatta.
Mitä koulukaverini yrittää minulle opettaa? Näkisin, että hän osaa arvostaa arjen pieniä asioita ja ihmissuhteita. Molempia asioita kaipaan elämääni. Etenkin ihmissuhteista olen ollut hänelle kateellinen. Hänessä on paljon sitä, mitä haluaisin olla. Vaikka hänessä on paljon epävarmuutta, en näe häntä niin pinnallisena kuin minä olen tai olen ollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti