Olen alkanut ymmärtää vihaani paremmin. Vihani viestii taitavasti minulle asioita. En ole aiemmin osannut kuunnella sitä, mutta nyt olen oppinut. Vihani kertoo usein muutostarpeista. Olen alkanut ymmärtää vihaani paremmin, koska en enää pidä kiinni tunteistani, vaan annan niiden mennä ohi. Tällöin pystyn ottamaan vastaan muutakin kuin kohtuuttoman vihani.
Viimeaikaiset oivallukseni vihan keskellä ovat olleet moninaisia. Vihani antoi minulle selvän merkin siitä, etten halua enää katsella odottelua parisuhteelta. Muutosta haluan ja teen tarvittavat toimenpiteet, jos muu ei auta.
Vihani myötä on alkanut tulla merkkejä siitä, etten halua liikaa olla hyvän ystäväni kanssa tekemisissä. Vihan vallassa alan inhota häntä. Näen, että tämä tarkoittaa tarvetta etäisyyteen. Koen, että minua käytetään hyväksi, jota en halua. Minun on oikeus ottaa välimatkaa, jotta en kokisi olevani vain antaja. Minulla on fiilis, että ystäväni pitää minua vain vieraana hänen elämässään. En pidä tällaisesta ajattelusta, koska tuntuu, että hän lähtee, kun minulla ei ole enää annettavaa. Olen oppinut häneltä paljon ja uskon voivani oppia, mutta enää en aio uhrautua.
Vihan kautta olen alkanut tunnistaa paremmin omia tarpeita myös yksinoloon ja parisuhdeaikaan. Tarvitsen usein vihan, että voi tehdä asioita, joita kaipaan syvästi. Jotta voin lähteä liikkumaan, tarvitsen vihan oikeutuksen tarpeelleni.
Mainitsemieni ja monien muidenkin esimerkkien kautta olen pystynyt tarttumaan omiin fiiliksiini ennen kuin ne muuttuvat vihaksi. Olen edistynyt tässä kovasti. Mitä luultavimmin tämä on auttanut siirtämään pääpainoa elämän hyviin asioihin. Nyt kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta en jää niihin kiinni. Tällöin minulla on tilaa muillekin asioille, ajatuksille ja tunteille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti