Tänään on ollut hyvä päivä. Olen osannut nauttia lapsistani ja olen pystynyt antamaan heille aikaa, elämään hetkessä ja menemään heidän ehdoilla. On ollut hetkiä, jolloin olen ajatellut, että tämän takia olen lasteni kanssa kotona. Kunpa näitä hetkiä olisi enemmän ja enemmän. Ne ovat hyvin antoisia.
Ehkä nämä fiilikset ovat vain tässä hetkessä koettuja, mutta uskon näiden olevan tulossa enemmän osaksi minua. Pitää vain priorisoida asioita. Kun teen omia juttuja, silloin keskityn siihen. Kun olen lasten kanssa, olen läsnä siinä hetkessä. Silloin on helpompi nauttia kuin jos mielessä on muuta.
Mies eilen mainitsi, että en ole viimeaikoina juurikaan valitellut omia asioitani. Tästä voisi päätellä, että asiat ovat paremmin kuin esim. alkuvuodesta. Aiemmin minun pelkoni olivat hyvin hallitsevia, mutta nyt huomaan uskovani asioiden järjestyvän. Näen elämässä positiivisia ja iloisia asioita, vaikka edelleen on paljon negatiivistakin ja keskeneräistä. Paljon on asioita käsiteltävänä, mutta monista asioista olen vapautunut ja päässyt eteenpäin.
Olen viimeaikoina pyörittänyt päässä paljon asioita. Nyt on aika tyhjää. Uskon aivojen prosessoivan edelleen tai tarvitsevansa lepoa. Elämästä häviää nautinto, jos aina vain käyn läpi asioita, jotka ovat huonosti.
Pitkään toivoin löytäväni elämästä nautintoja. Lasten myötä olen vihdoinkin löytänyt ilonaiheita arjen pienistä asioista. Pysähtymällä tähän ja nyt näen paljon sellaista mitä en muuten huomaakaan. Lapset ovat tähän mennessä opettaneet minulle paljon, enemmän kuin minä heille. Lapset vievät paljon, mutta antavat moninkertaisesti takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti