Parisuhdepohdintoja

Olen miettinyt mitä saan parisuhteeltani. En koe saavani paljon. Miksi sitten olen tässä? Suhde on tuttu ja turvallinen. Lapset ovat myös tärkeä syy olla tässä. Mitä haluan suhteelta? Kysymys on edellisiä vaikeampi. Halua, että meillä on hyvä olla ja olemme onnellisia. Haluan, että minusta välitetään ja rakastetaan. Mitä se vaatii? Uskoa, luottamusta, rakkautta, joustavuutta, halua ja aikaa. Haluanko näitä mieheni kanssa? Kyllä. Mitä voin tehdä asialle? Muuttaa omaa käytöstä ja jutella puolison kanssa.

Mitä enemmän olen parisuhdetta miettinyt sitä enemmän olen tullut siihen tulokseen, että minulla on tai ainakin on ollut läheisriippuvuutta niin kuin miehellänikin. Olemme todenneet miehen kanssa, että olisi pitänyt erota jo ajat sitten, mutta kumpikaan ei uskaltanut. Olemme onneksi molemmat sitä mieltä, että tässä tilanteessa haluamme tehdä parisuhteelle jotain ja panostaa tähän. Jos emme tätä saa toimimaan, on ero edessä. Eroon en usko, mutta en myöskään siihen, että olisimme vain tavan vuoksi yhdessä. Töitä on edessä paljon, jos yhdessä haluamme olla. Se ei meitä pelota, me ollaan usein jopa liian sinnikkäitä.

Parisuhdepohdinnoissani olen vihdoinkin löytänyt rohkeuden kohdata sen tosiasian, että ero on yksi vaihtoehto suhteellemme. Olen uskaltanut ajatella, ettei minun tarvitse sietää mitä vain lasten takia. Koen, että minullakin on oikeus onneen. Kaikista eniten haluan onnen tällä perhekokoonpanolla ja tiedän sen olevan mahdollista. Sillä että olen uskaltanut ajatella eroa, olen kokenut vapautta parisuhdeasioissa. Minulla on oikeasti vaihtoehto. Nyt minulla on myös rohkeutta toteuttaa se. Aiemmin se olisi ollut katastrofi ja iso häpeä.

Vanhempani ovat eronnet. Ainakin toiselle vanhemmista se ei ollut vaihtoehto ja siksi siihen liittyi häpeää. Siksi se ei ole ollut minulle vaihtoehto aiemmin. Pohdintojen jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että parempi tarvittaessa myöntää virheensä ja löytää onni kuin häpeän ja tavan vuoksi tyytyä huonoon vaihtoehtoon. Jos eroon joskus päädymme, se ei tule olemaan minulle helppo, vaikka nyt olen sitä sulatellut.