perjantai 1. marraskuuta 2013

Pohdintoja ongelmieni käsittelystä

Olen yllättynyt, kuinka paljon minulle tulee uusia ajatuksia työn alle. Joka päivä tulee uutta, joko jo pyörittelemiini asioihin tai aivan uusiin aiheisiin liittyen. Koen tämän yleensä hyväksi merkiksi, mutta myös raskaaksi.

Olen aiemmin pelännyt kaikkea ja ollut kaikesta huolissaan. Enää en stressaa ja huolestu jokaisesta asiasta. Tämä muutos on todennäköisesti antanut minulle voimia kohdata näitä kaikkiea mieleeni tulleita asioita. Olen iloinen siitä. Raskaaksi tekee se, että onko minulla oikeasti näin paljon ongelmia. Näiden käsittele lupaa hyvää tulevaisuutta, mutta tuo pahaa mieltä, että taasko jotain negatiivista. Onneksi huomaan asioiden käsittelyn myötä positiivisia muutoksia. Olen jaksavampi, energisempi, iloisempi, onnellisempi, rohkeampi ja niin edelleen.

Minulla ei ole koskaan todettu mielenterveysongelmia enkä ole ongelmieni takia hakenut apua. Näitä pohtiessani väistämättä tulee mieleen, mitä diagnooseja saisin, jos lääkärin kanssa juttelisin.

Olen iloinen siitä, että omilla pohdinnoillani pääsen pitkälle enkä koe tarvetta mennä lääkäriin. Vyöhyketerapeuttini kanssa juttelu antaa pohdintoihini tarvittavaa lisää samoin kuin kirjat.

Olen kysynyt vyöhyketerapeutiltani, että onko ihmisillä paljon ongelmia. Tuntuu pahalta, kun itselläni on, enkä näe muiden ongelmia. Hän sanoi, että ihmiset ovat keksineet selviytymiskeinot, jolloin ongelmat eivät yleensä näy ulospäin niin kuin eivät minunkaan juurikaan. On myös niin, etteivät ihmiset halua kohdata ongelmiaan. Olen siis hyvällä mallilla eikä tilanteeni niin paha ole kuin miltä välillä tuntuu.

Nautin, kun pääsen ongelmieni kanssa eteenpäin ja huomaan positiivisia muutoksia. En malta odottaa, että olen suht sujut itseni kanssa ja voin välittää sitä läheisimmillenkin. Haluan perheelleni ja etenkin lapsilleni jakaa hyvää oloa ja auttaa rakentamaan tervettä itsetuntoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti