sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Oman ja ystävän toiveiden välissä

Tänään oli hankala tilanne. Olin sopinut yhden ihmisen kanssa tapaamisen. Oli puhetta, että toinenkin ystäväni tulee mukaan. Hän kuitenkin sopi näkevänsä muita ihmisiä. No hän ei löytänyt kyseisiä ihmisiä, mutta löysi meidät. Olisimme mielellään ollut hänen kanssaan, mutta hänen piti hoitaa yksi asia. Me emme voineet odottaa, koska halusimme mennä erääseen paikkaan sovittuna aikana. Olisimme toki voineet odottaa, mutta se olisi tehnyt meidän jutusta hankalamman. Tuttumme tiesi asiasta. Kaikesta huolimatta tuntui pahalta, koska jätimme hänet yksi. Näin pettymyksen ystäväni silmistä. Mietin kuinka toimisin. Teen usein asioita muiden mieliksi, mutta pidin nyt kiinni omasta tahdostani kaikesta huolimatta.

Koin ristiriitaa tilanteesta. Ristiriita johtui siitä, että halusin tehdä niin kuin olimme alunperin ajatelleet, mutta ystäväni jättäminen yksin aiheutti pahaa mieltä. En tietenkään ole toisista vastuussa, mutta en haluaisi pahoittaa toisen mieltä. Pahinta on, että toinen hylkää minut tai ajattelee minusta pahaa tapahtuman seurauksena. Pahaa en tarkoittanut, mutta en halunnut tapani mukaan asettaa omat toiveeni toiseksi. Olen iloinen, että tein tämä ratkaisun, koska asiat olisivat olleet monimutkaisemmat, jos olisimme odottaneet ystävääni. Olen iloinen myös siitä, että uskalsin tehdä ratkaisuni. Ainoa asia, jota mietin on, olisinko voinut tehdä toisin. Kirjoitettuani ylemmäksi kaksi syytä, miksi olen iloinen päätöksistäni, olen mielestäni tehnyt oikean ratkaisun. En voi aina ajatella toisia. En olisi joutunut tähän tilanteeseen, jos emme olisi nähneet. Silloinhan olisimme toimineet juuri samalla tavalla. Joissakin tilanteissa voi ajatelle toista, mutta ei jokaisessa. Tämä oli yksi niistä. Jos olisimme ajatelleet toista, olisi meidän tilanteemme ollut "epäreilu". Suunnitelmia voi muuttaa lennosta etenkin nyt, kun kyse ei ollut mistään vakavasta asiasta. Koin kuitenkin olevani lojaali sille, jonka kanssa olimme aluksi sopineet. Tämän asian kanssa haluan olla sinut. Pohdinta oli silti tarpeellinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti