Voin lähestyä aihetta siitä näkökulmasta, mitä tarvitsen tällä hetkellä? Taas tekisi mieli soittaa jollekin, koska kaipaan toiselta ihmiseltä nähdyksi tulemista ja lohtua. Haluan kuulla, ettei ole mitään hätää, koska kaipaan turvaa. Kaipaan lämpöä ja rakkautta myös. Nämä kaikki löytyy myös minusta itsestäni, joten en tarvitse siihen toista ihmistä aivan välttämättä. Olisiko aika löytää ne itsestä? Mielelläni löydän ne itsestä. Olen vain turhautunut, että yrityksistä huolimatta en oikein onnistu. Jollakin tasolla olen toki onnistunut, mutta se tuntuu niin työläältä. En jaksaisi tehdä töitä sen eteen enää.
Koska en ole onnistunut löytämään itsestäni haluamiani asioita, alan voimakkaammin pitämään tunteistani kiinni. Huomaan sen kehosta. Tästä alkaa negatiivinen kehä. Turhaudun ja kiukustun kehon viesteihin eikä se helpota irtipäästämistä. Sitten pakenen johonkin, kunnes viestit ovat niin kovat, ettei ole vaihtoehtoja, on palattava itseni äärelle. Parempi olisi, jos voisin ajoissa pysähtyä, mutta en useinkaan tunnista tarvetta tai sitten en halua, koska tunteita tulee aivan jatkuvasti.
Miten voin löytää itsestäni turvaa ja rakkautta, lohtua ja nähdyksi tulemista? Minun tunteeni haluavat tulla nähdyksi. On pysähdyttävä niiden äärelle. Voin kertoa itselleni, ettei ole hätää, jolloin annan turvaa. Silittäminen voi tuoda turvaa tai ainakin lohtua, rakkautta ja nähdyksi tulemista. Se mitä ennen kaikkea tarvitsen, on kärsivällisyyttä ja myötätuntoa. Kaikki tulee ajallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti