Koen riittämättömyyttä ja siitä seuraavaa surua. Haluan rakastaa itseäni ja tehdä itselleni rakkauden tekoja. Tulee surullinen olo, etten tässä vielä ole onnistunut. En tunnista mikä on rakkautta itseäni kohtaan.
Toimintaani ohjaa pelko. Teen asioita, jotta en joutuisi kohtaamaan pelkojani. Kontrolloin kaikella mahdollisella tavalla itseäni ja kaikkea ympärilläni. Olen jonkin verran pystynyt hellittämään, mutta tämä on hyvin vahvasti elämässäni läsnä. Tulen surulliseksi, kun ajattelen, ettei minulla ole turvallisuutta ja luottamusta siihen, että elämä kantaa. Tämä johtaa siihen, että pelko ja turvattomuus sumentavat minua ja siitä käsin eläminen ei ole minulle parhaaksi.
Haluan elää sydämestä käsin ja rakastaa itseäni. Haluan sitä enemmän kuin mitään muuta. Haluan olla itselleni hyvä ja myös muille. Itsekeskeisyys, liiallinen pelko, turvattomuus on aika poistua elämästäni. Rakkaus, myötätunto ja lempeys tulkaa elämääni!!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti