Sisäinen pikkutyttöni tuli haavoittuvaisena näkyville

Taas uusi sykli on alkanut hahmottua. Olen ollut erittäin huolissani lapsistani ja eräästä läheisestä ihmisestä, joista en ole ollut aiemmin liiemmin huolissani. Neuvottomuus on ollut vallalla heidän kanssa. Tänään oivalsin hyvin tärkeää.

Yllä mainutut peilini heijastavat huoltani itsestäni ja ennen kaikkea sisäisestä pikkutytöstäni, joka on jätetty yksin selviämään. Elämässäni on nyt ollut muutoksia, joihin olisin kaivannut apua, mutta minulle ei ole ollut ketään kenen puoleen kääntyä. Yksinoleminen ja muutokset ovat nostaneet pintaan turvattomuutta.

Kokonaisuuteen liittyy myös, kuinka yksin olen lasten kanssa. Olen nyt yksin niin kuin koko elämäni ajan olen ollut. Kaipaan tukiverkostoa ja sen puute kuormittaa minua. Sinällään tämä pitää paikkaansa, mutta tilanne heijastaa myös muuta. Sitä mitä oman suvun naiset ovat käyneet läpi. Kyse on moniulotteisesta asiasta.

Kaikki nämä asiat liittyvät tavalla tai toisella sisäiseen pikkutyttööni, joka huutaa huomiota. On aika käsitellä se yksinäisyys, yksinjääminen ja turvattomuus, joita pikkutyttöni kantaa mukanaan.

Haluan rakastaa sitä sisäistä pientä tyttöä ja antaa hänelle kaikki se, mitä hän ansaitsee. Nyt vihdoinkin olen valmis olemaan hänelle turvana ja pitämään hänestä hyvää huolta. Minulla on voima kannatella itseäni. Minulla on myös tahtoa ja poweria kutsua luokseni ansaitsemani lämmin, rakastava, pyyteetön tukiverkostoni. Minun ei tarvitse pärjätä yksin.