Lukiessani lapsuuden vaikutuksista ihmisten elämään on ajatuksiini noussut vallankäyttö. Huomaan, että olen itse pyrkinyt käyttämään valtaa lapsiini. Olen halunnut heidät tottelemaan minua vaikka väkisin. Olen näyttänyt heille, jos en ole pitänyt heidän käytöksestä. Olen omalla käytökselläni tehnyt selväksi, kuka on vanhempi ja kuka lapsi. Käytökseni ei ole yllättävä, kun mietin lapsuudenkotini käyttäytymismalleja. En muista kuinka toimittiin silloin, kun olin alle 5-vuotias. Uskon silti, että sieltä lähtien tehtiin selväksi, miten tuli toimia, koska isompana en kyseenalaistanut heitä. Vanhemmilla oli oikeuksia, joita lapsilla ei ollut. Toki näin joissakin asioissa on, mutta meillä se oli joka asiassa. Esimerkiksi isälläni oli herkkuja, joihin lapsilla ei ollut asiaa jne.. Miksi näitä ei olisi voinut jakaa? Miksi tähänkin tehtin valta-asetelma?
Olen opetellut päästämään irti liiallisesta vallasta suhteessa lapsiin. Kaiken ei tarvitse mennä minun ehdoillani. Minun ei tarvitse saada lapsia joka asiassa tottelemaan minua. Lapsillekin on annettava vapauksia, oikeuksia ja päätösvaltaa, mutta vain sellaisissa asioissa, jotka sopivat heidän ikätasolleen. Vanhemmat kantavat vastuun suurimmassa osasta asioista. Ne jotka me koetaan tärkeiksi, niin niissä asioissa lapselta vaaditaan tottelevaisuutta. Joistakin asioista voimme neuvotella. Minun ei silti tarvitse lapsille korostaa auktoriteettiasemaani niin kuin kotonani tehtiin. Nyt kun minä olen suhteessa lapsiini auktoriteetti, saan oikeuksia ja velvollisuuksia, joita olen kaivannut jo lapsena. Se, ettei minulla ollut lapsena vapautta, oikeuksia ja sananvaltaa, ei tarkoita sitä, että nyt kostan tämän vääryyden lapsilleni. Tuntuu, että minulla on ollut pakonomainen tarve näyttää kuka on pomo.
Elämästäni on ollut nautinnollisempaa, kun en korosta asemaani lapsilleni. Olen huomannut lapsissani ihania muutoksia. He ovat avoimempia, katsovat enemmän silmiin, he haluavat läheisyyttä ja heistä on tullut puheliaampia kuin aiemmin. Huomaan kuinka ihania lapseni ovat, kuinka paljon valoa he antavat ja kuinka mainioita ajatuksia ja ideoita heillä on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti