Kesän aikana olen oppinut taas enemmän itsestäni. Olen entistä vakuuttuneempi, että minun on kuunneltava itseäni ja mentävä sen mukaan. Tällä tarkoitan mm. yksinäisyyden tarvetta, aikaa parisuhteelle ja ruokavaliotani. Uskon tietäväni aika hyvin, mitä haluan ja tarvitsen kyseisissä asioissa, en vain toteuta niitä. Tämä on hyvin tyypillistä minua. Minun pitäisi ottaa enemmän vastuuta asioista, mutta en tee sitä, koska pääsen liukenemaan niistä tilanteista.
Nyt on aika pyrkiä muutokseen. Ei aina mennä sieltä mistä aita on matalin, vaan omia fiiliksiä kuunnellen. Sitä minä haluan, mutta jokin estää toimimasta niin. Osa syy on luopumisen vaikeus esimerkiksi ruokavaliossa. Olen silti vakuuttunut, että muutos kannattaa tehdä. Osa syy luistamiseen on muutoksen aiheuttama työ. Koen joutuneeni koko elämäni vain tekemään, mutta en ole saanut itselleni mitään. Tässä toki saisin, en vain ole aina valmis työnmäärään. Viimeinen syy on vastuu. Minun on vaikea ottaa asioista vastuuta. En ole elämässäni joutunut siihen ja se vaikeuttaa ennen kaikkea työelämääni.
Nyt kun taas tiedostan asiaa, on minun oltava rohkea ja mennä vaikeita tilanteita päin ja huomata, että monet ovat turhia peikkoja. En pääse elämässä eteenpäin, jos en kokeile ensiksi. Aina voi peräytyä tai vaihtaa suuntaa tai myöntää, että tämä ei ole oikea tie. Pelko ja häpeä on kohdattava. Aiemmin en ollut siihen valmis, mutta nyt olen valmis ylittämään itseäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti