Jotain on minussa muuttunut. Tämä muutos on mahdollistanut surun pääsemisen pintaan ja nyt se tulee tosi rohkeasti näkyviin. Vyyhti on lähtenyt purkautumaan vauhdilla. Olen iloinen lukon avautumisesta, koska se mahdollistaa moneen asiaan pääsyn ja samalla irtipäästön.
Meidän suvussa tuntuu olevan paljon surua. Asioita ei uskalleta kohdata ja päästää niistä irti, jolloin ne lopulta varastoituvat kehoon. Juuri keho on ollut avainasemassa päästessäni yhteyteen surun kanssa.
Olen alkanut löytää kehosta pisteitä, jotka liitän suruun. Yksi kohta ilmoittaa, että jokin suru haluaa tulla käsitellyksi. Toista kohtaa hieromalla vapautan kontrollin, jolloin kehoni on rento ja voin kohdata surun. Olen alkanut myös liikutella kehoa aivan pienin liikkein, jolloin olen päässyt käsiksi sellaisiin lihaksiin, jotka minulla ovat usein jännittyneenä. Intuitiivinen liikkuminen on ollut myös avain asemassa. Kun esimerkiksi tanssin, kehon jännittyneisyys kertoo minulle siitä, että yritän kontrolloida. Kun tanssin rennosti ja intuitiivisesti, keho itse pystyy avaamaan lukkoja.
Välillä suru purkautuu helposti, mutta silloin se on vaikeaa, kun asia koskettaa syvälle sydämeen. Toisinaan riittää pysähtyminen tunteen äärelle, jotta surulla on tilaa purkautua. Se voi purkautua ilman itkua tai itkun kanssa. Apukeinoja käytän, kun en muuten pääse käsiksi. Liike, hieronta ja musiikki ovat olleet toimivimpia keinoja minulle.
Minun oloni niin fyysisesti kuin henkisestikin ja tunteiden kohtaaminen ovat helpottuneet paljon, kun olen oivaltanut yllä olevat asiat. Surun ei tarvitse olla enää pitkään kehossa jäytämässä, vaan pystyn päästämään niistä irti. Minulla on tullut rohkeus kohdata ne. Pahin hetki on se, kun tunne haluaisi ulos, mutta keho ei uskalla päästää. Kun se purkautuu esim. hyvinkin voimakkaana itku ei ole pahinta, vaan helpottavaa.
Mitä enemmän olen tunteita kohdannut, sitä sidettävämmältä ne tuntuvat. Minulle tulee luottamus, että nämä ovat vain tunteita. Enää kaikki surut eivät tunnut maailman voimakkaimmilta suruilta, vaan suurin osa on lieviä. Jotkut toki satuttaa kovasti, mutta se on vain hyväksyttävä.
Kaikki tämä ei olisi mahdollista, jos minä en kokisi turvallisuutta. Muutosta on tapahtunut siis tälläkin saralla. Tätä olenkin availlut muissa postauksissa ja tulen avaamaan lisää, kun se aukeaa minulle enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti