Sairastumisiani voi pohtia taas uusista näkökulmasta. Ero oli minulle iso asia. En tehnyt sitä kevein perustein, vaan takana oli vuosien työ. Kohdattuani sen pelon avautui minulle tilaa muille asioille. Seuraava olikin sairauksiin liittyvien pelkojen kohtaaminen. Olen mielestäni saanut kivasti kohdattua pelkoani eikä se enää ole hallitseva. Vieläkään en selvästi tiedä, koska hakea apua, mutta opettelen sitä. Pelko ei estä menemästä lääkäriin, mutta jännitys tai halu/tarve selviytyä hidastaa hakeutumista hoitoon. Usein siihen liittyy myös surua, jota haluaisin paeta. Surua omasta tarvitsevuudesta, yksinäisyydestä ja hauraudesta.
Nyt sairastumiset ovat avanneet minussa luottamuskysymyksen. En hakeudu lääkäriin, koska en luota saamaani apuun. Eihän minua lapsenakaan autettu tai tarpeitani huomattu. Toisinaan menen ääripäähän, jolloin ravaan saman asian takia monta kertaa. En siis tässäkään tapauksessa luota ammattilaisiin.
Kehoni haluaa sairastumisilla opettaa myös kehon kuuntelua. Minulla on sairaana ollessa aikaa kuunnella kehon tarpeita. Olenkin alkanut löytää lukkokohtia ja saanut niitä auki. Kehon pieni liike on avannut jännityksiä pois. Olen myös opetellut kuulemaan itseäni siinä, mitä suuhuni pistän. Olen tätä toki opetellut, mutta lääkärin ohjeistus on sekottanut minua. Tässä opettelen olemaan välittämättä liikaa lääkärin ohjeistuksesta, koska minä parhaiten tiedän minulle sopivimmat asiat, jos vain osaan kuunnella. Tämä on vaikea asia, koska lääkäri on auktoriteetti. Olen sen verran kompuroinut tässä, että nyt alan todella luottamaan itseeni luottamaan itseeni :)
Avun pyytäminen on minulle vaikeaa. Yksin ollessa se taito olisi hyvä olla. Tähän on keskityttävä lisää. Ymmärsin ainakin sen, että ympärilläni on vääränlaisia ihmisiä tätä varten. Tässä yhteydessä ymmärsin myös sen, että minulle alkaa selviytyä millaisia ihmisiä haluan ympärilleni. Siitä minulla on jo kokemusta. Aitoja, avoimia pyyteettömästi, rakkaudellisia...
En muista, olenko tässä yhteydessä puhunut myös kärsivällisyydestä ja luottamuksesta, että asiat järjestyvät. Huomaan tämän prosessin vaativan aikaa ja kärsivällisyyttä. Se on heikkouteni, koska haluaisin asiat alta pois. Nyt on opittava löytämään sisäinen rauha vaikeidenkin asioiden keskellä ja on opittava luottamaan, että asiat järjestyvät. Monet ihanat asiat jäävät latteiksi, jos mietin vain terveyttäni.
Kokoajan ymmärrän paremmin, miksi sairaudet ovat nyt läsnä elämässäni. Ne opettavat ja kasvattavat minua niin paljon. Niiden kautta pääsen lähemmäksi itseäni. Silti olisin valmis päästämään irti jo tästä myllystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti