Minun tapani käsitellä asioita on ollut jo vuosia pakeneminen. Kaikki mikä on herättänyt epämiellyttäviä tunteita on kierrättäva kaukaa. En ole kestänyt tunteita, joita ne herättävät. Kun olen havahtunut tähän asiaan, huomaan joka paikassa nousevan epämiellyttäviä tunteita. Tämä siksi, etten ole tunteitani kohdannut. Toinen syy lienee se, etten ole sallinut itselleni hyvää, joten olen nähnyt vain vaikeita asioita.
Mitä enemmän olen mennyt päin vaikeita tunteita, sitä enemmän minä olen vapautunut. Ne eivät pelota niin paljoa enää ja samalla olen saanut välineitä kohdata niitä. Nyt monet asiat tuntuvat jännittäviltä haasteilta ahdistuksen sijaan.
Tunteiden kohtaaminen on auttanut minua myös päästämään tunteista paremmin irti. Aiemmin saatoin pitää esim. kiukusta kiinni pitkään. Nyt tunteet soljuvat paremmin. Ei se edelleenkään ole helppoa, mutta en enää "pakonomaisesti" pyörittele niitä. Olen tosi kiitollinen tästä muutoksesta. Elämä oli yhtä kurjuutta vain, kun niihin jäi erityisesti kiinni. Nyt koen värikästä elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti