Unien näkeminen on ollut viimeaikoina vähäistä. Viimeyönä näin ihanan unen, joka oli hyvin vapauttava. Herätessä olo oli hyvä. En tarkkaan tiedä ketä unessa oli, mutta ainakin anoppi ja appiukko ja muita aikuisia. Unessa saattoi olla mieheni ja hänen sisaruksensa puolisoineen tai sitten muita ihmisiä.
Vietimme yhdessä aikaa isolla porukalla. Maalasin huonekaluja, kun anoppi tuli neuvomaan minua. Hän repäisi huonekalusta teipin pois, vaikka sanoin, ettei saa ottaa. Aloin tästä huutamaan anopilleni, koska hän ei taaskaan kunnioittanut rajojani. Unessa ei selvinnyt anopin reaktiota. Oletan, ettei sillä ollut minulle väliä ja siksi se jäin näkemättä. Minulle oli tärkeämpää, että anoppi kunnioittaa minun rajojani kuin se miten hän kokee tilanteen.
Uni jatkui tästä, mutta ei ehkä ihan samasta kohtaa. Lähdin uimahalliin ilmeisesti yksin. Siellä leikin kuin lapsena parin samanikäisen pojan kanssa. En ole varma olinko itse aikuinen vai lapsi unessa. Toiseen olin ilmeisesti hieman ihastunut. Meillä synkkasi ja sain häneltä jotain. En ehkä ihan läheisyyttä, mutta vastakaikua tunteilleni ja hyväksyntää. Olin ihastunut.
Herättyäni ajattelin, että unessani kokema ihastus ei olisi ollut ihastusta toista ihmistä kohtaan, vaan elämää. Nyt kirjoitin kuin olisin saanut hyväksyntää toiselta uimarilta. Molemmat voivat pitää paikkaansa.
Yhdistin nämä kaksi tapahtumaa toisiinsa niin, että vaikka jouduin asettamaan anopilleni rajat, niin sain hyväksyntää. Tästä syystä ajattelinkin, että ihastuminen oli sisäistä. Ihastuin siihen, että pystyin hyväksymään itseni, vaikka olin "julma" toista kohtaan. Todellisuudessa "julmuus" oli puolieni pitämistä eikä julmuutta. En unessa jäänyt miettimään toisen ahdistusta, pahaa mieltä, syyllisyyttä ja häpeää. Ajattelin terveellä tavalla itseäni.
Uneni tuli todennäköisesti siitä, että näen anopin ja appiukon tänään. Tiedän, että joudun kohtaamaan itselleni vaikeita tilanteita heidän kanssaan. Tiedän, että jossakin vaiheessa joudun asettamaan lisää rajoja anopilleni. Olen ollut ahdistunut anopin käytöksestä, mutta en ole osannut sanoa mitään. Ehkä uneni antaa viitteitä siitä, että voin sanoa anopillenikin, jos hän kohtelee minua tai perhettäni sopimattomasti. En siis tarvitse anopin rakkautta ja hyväksyntää, vaan itseni. Sen saan, kun asetan rajani niitä rikkoville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti