perjantai 19. syyskuuta 2014

Vihaa, vihaa ja aina vain vihaa

ANTAKAA MUN PIIP OLLA! ANTAKAA MUN OLLA MITÄ OLEN! JÄTTÄKÄÄ MUT RAUHAAN! ANTAKAA MUN TEHDÄ RAUHASSA!

Haluan vain huutaa vihaani ulos. Olen niin kyllästynyt kaikkeen. Kaikki pienet yksityiskohdat ärsyttävät ja saavat vihani pintaan. Haluan olla sitä mitä olen ja haluan sen näyttää. Haluan päästää irti kaikesta minulle haitallisesta. Haluan vain hyvän olon. Haluan nauttia lasten kanssa elämästä, mutta en voi vihani vuoksi, joka ei pääse ulos minusta.

Olen alkanut käyttää vihaani hyödykseni monissa asioissa, kuten kavereiden poistamisessa facebookista, tavaroista luopumisessa, asioiden sanomisessa jne... eli luopumisessa. Olen siis pystynyt kääntämään vihan myös hyödykseni, mutta tätä on nyt liikaa. Tästä on luovutta. Tämä hallitsee liikaa elämääni.

En vain tiedä mitä tämä viha on. En siis tiedä mitä voisin tehdä. En halua muiden kärsivän, mutta tiedän muiden aistivan vihani. Nyt taidan kokeilla luopua tavaroistani tämän vihan vallassa. Palaan myöhemmin vihan tunteeseeni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti