Tänään oivalsin, mitä tarkoittaa ottaa vastuu omasta elämästäni. Olen nyt alkanut asettaa rajoja muille ihmisille. Kirjoittaessani heille minulla on auennut, missä menee minun rajani. Ymmärrän mistä kannan vastuun ja mistä muut kantavat vastuunsa.
Asettamalla ihmisille rajat kannan vastuun omasta hyvinvoinnistani. Kantamalla vastuun teoistani kannan vastuun omasta osuudestani. Nämä ovat asioita, joita tarvitaan, jotta voin kantaa vastuun elämästäni. Minun täytyy huolehtia itsestäni, mutta myös teoistani. Muista voin kantaa vastuun, mutta ensisijaisesti itsestäni ja lapsista. Jos voimia ja halua jää, voin jollakin tavalla huolehtia muistan. Jokainen on kuitenkin viime kädessä vastuussa itsestään.
Näiden pohdintojen myötä olen ymmärtänyt, etten ole vastuussa muiden tunteista. Saatan rajoillani pahoittaa toisen mielen. Se ei ole tarkoitukseni, mutta en voi ajatella toisia, jos sillä pahoitan oman mieleni. Eiväthän muutkaan ajattele minua.
Käytännössä tämän toteuttaminen ei ole helppo juttu. Uskon kuitenkin, että nyt osaan pysähtyä tällaisissa tilanteissa miettimään toimintamalliani. Tämän myötä toimintatapani tulee muuttumaan. Toisen ihmisen kohtaaminen on vaikeaa, jos asetan omat tarpeeni edelle. Olen silti valmis kohtaamaan sen. En aio enää elää muita varten. Jos jonkun mieli on pahoitettava, olkoon se toisen. Jos minulle ei ole väliä, voin tehdä asiat toisten mieliksi. En kuitenkaan aio uhrata itseäni.
Mahtava päätös tälle päivälle. Tällä oivalluksella on suuri merkitys elämääni. Tämän myötä uskallan entistä enemmän kohdata vaikeita asioita. Tämän myötä elämästäni tulee entistä parempi. Tietyt ihmiset väistyvät elämästäni ja antavat tilaa jollekin muulle. Uskoakseni on luvassa jotain vielä parempaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti