Kaipuu miehen syliin

Elämässäni korostuu päivä päivältä enemmän tarve olla heikko. Haluan näyttää heikkouteni muille ja saada fiiliksen, että olen siitä huolimatta tärkeä ja rakastettava. Sellaisia fiiliksiä olen saanut, mutta en vielä riittävästi.

Kaipaan kovasti jonkun syliä, jossa saisin itkeä. Haen selvästikin sitä, että joku ottaisit minut syliin ja antaisi mun vain itkeä. Antaisi mun olla sellainen kuin olen. Antaisi mulle jotain, mitä kovasti toivon. Joku, ehkä järki sanoo, että olisi kivaa, jos se olisi mieheni. Se tuskin tulee olemaan mieheni. Muutama ihminen mulla on mielessä. Jostakin syystä toivoisin sen olevan mies. Varmaankin sen takia, että kaipaan isäni syliä.

Olen valmis antamaan itsestäni kaiken, että saisin sen kokemuksen, joka minun elämästäni puuttuu. Meinasin kirjoittaa, että olen valmis antamaan lähes kaikkeni, paljon. Sitten ajattelin, ettei se riitä. Mun on annettava kaikkeni. Enää ei riitä, että annan vähän. Miksi en antaisi samalla kaikkeani? Miksi pidättelisin itseäni? Olen pidätellyt tähän asti itseäni paljon. Tässä on tulos. Osasta kontrollista luopuminen on hyvä asia, mutta miksi en olisi minä? Miksi pidättelisin itseäni jonkin verran? Siksikö, että voisin vedota, etten ole ollut oma itseni? Todennäköisesti näin.

Olen iloinen huomatessani, että haluan miehen syliä ja asian yhteyden isääni. Uskon, että saadessani olla jonkun sylissä ja itkeä, minusta poistuu jotain merkittävää. Oikeastaan minuun liittyy jotain merkittävää ja sen myötä poistuu jotain.

Minun liittyy se osa, etten lapsena saanut rakkautta, en läsnäoloa, en syliä, en tukea, en olla oma itseni. Itkun myötä hyväksyn tämän totuuden ja opin elämään sen kanssa. Itkun myötä toivon luopuvani tarpeesta saada samalaista miehen hyväksyntää ja syliä kuin nyt toivon.

Nyt olisi oltava rohkea ja etsittävä miehen sylin ja uskaltautua heittäytymään täysin. Se ei tule olemaan helppoa. Syli minulla ehkä olisi, mutta heittäytyminen on vaikeaa. Lisäksi syyllisyys painaa. Miksi en voi tehdä tätä mieheni sylissä?  Mitä mieskin ajattelee, kun tulee kuulemaan, että olen avautunut toiselle miehelle? Kestääkö mies sitä vai jättääkö hän minut? Ymmärtääkö mieheni tätä?  Ymmärtääkö mieheni, että en halua toiselta ihmiseltä muuta kuin läsnäoloa, syliä, ymmärrystä, myötätuntoa ja välittämistä, hyväksyntää. En mitään seksuaalisuuteen viittaavaa. Riskin olen valmis ottamaan. En pelkää nyt seurauksia. Pelkään enemmänkin itseni avaamista toiselle.