Unet jatkuvat. Muistan viimeisimmästä unesta vain pienen pätkän. Olin metsässä mieheni ja yhden kouluaikaisen kaverin kanssa. Olimme piilossa mättään takana naista. En tiedä kuka nainen oli. Häntä silti pelkäsin. En halunnut, että hän näkisi meitä. Pelkäsin, mitä hän tekisi, jos jäisimme kiinni. Muuta unessa ei tapahtunut.
Unesta jäi päällimmäiseksi fiilikseksi pelko. Tulkintani on, että pelkäsin häpeän kohtaamista. En tiedä mitä olin tehnyt. En vain kestänyt kohdata häpeää. Ainoa ihminen, joka tulee mieleen naisesta on äitini. Hänelle ero on häpeällistä. Onko unessani kyse siitä, että ero olisi minullekin häpeällistä? Siltäkö piiloudun? Onko ero väistämätön vai käsittelenkö vain sitä, että ero olisi häpeällinen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti