Tänään on ollut huono päivä. Voin huonosti itseni kanssa. Oma fyysinen tilanne otti päähän. Pohdin jopa eroa, jos se toisi ratkaisun. Olo on helpottunut päivän kuluessa.
Miehen tullessa kotiin oma vointini on taas huonontunut. En jaksa katsoa miehen pahaa oloa. En sitä, että hänen maailmansa kaatuu, jos joku ruoka-aine on loppunut. Kyse ei ollut sellaisesta raaka-aineesta, etteikö hän olisi voinut korvata sitä toisella. Hän joutui puhaltelemaan hetken, ettei pinna olisi palanut tai ettei olisi hermostuisi. En jaksa sitä, että on aina joku syy olla huonolla tuulella. Oli se sitten väsymys tai joku muu. Miehen on tehtävä jotain asioille itsensä takia.
Miehen tilannetta katsellessa tulee sellainen olo, että en tätä halua. En halua joutua elämään rinnakkaiselämää miehen pahan olon takia. Aion nyt entistä enemmän viedä lapset pois, kun mies on pahalla tuulella. Mies saa yksinään selvitä ongelmista. Niinhän siinä kävisi, jos ero tulee. Olen miestäni varten, jos hän pyytää apua. Muuten keskityn itseeni.
Kuulostelen omia tarpeitani ja toimin sen mukaan. Miehen on kohdattava itse paha olonsa, jos käytökseni aiheuttaa hänessä negatiivisia tuntemuksia.
Se mikä eniten nostaa vihaa pintaan, on se, että nämä vaativat minulta paljon. Se että saan lapset pois miehen vihan edestä, vaatii järjestelyjä. Kaipaan itsekin omaa aikaa, joten saan sanoa hyvästit omalle ajalle, jos joudun aina poistumaan paikalta, kun mies on pahalla tuulella. Olen huono tekemään asioiden eteen mitään, jos en tiedä lopputulosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti